SporttiPassin 360 -hyvinvointikonsepti tarjoaa lukuisten palveluntarjoajien tuottamia palveluita, järjestettäväksi erityisesti työpaikoilla. Palvelun ovat löytäneet erityisesti ne henkilöt, ketkä eivät ole löytäneet maksullisten liikuntapaikkojen tarjonnasta haluamaansa. Osallistujat haluavat täydentää muutoin omaehtoista pyöräily-, hiihto- tai lenkkeilyharrastustaan valmennuksilla tai säännöllisillä kuntotesteillä. Lisäksi se luo yhteisöllistä tekemistä ja kehittää yrityksen hyvinvointikulttuuria luontaisella tavalla.

Erityisesti henkilöstökerhot ovat löytäneet tämän palvelun ja toimintatavan. Lisäksi SporttiPassin täysin sähköinen toimintatapa tekee tapahtumiin ilmoittautumisen sekä maksamisen poikkeuksellisen helpoksi. Palveluita voivat esimerkiksi erilaiset valmennukset, Kehon ikä -mittaukset, jooga-tunnit, jotka ovat hyödyllisiä paljon päätetyötä tekevien ja usein niska-hartiaseudun vaivoista kärsiville ihmisille. Työpaikoilla suoritettavien aktiviteettien määrä on lähes rajaton – vain mielikuvitus rajana.

Truth hits everybody.
Työmarkkinoilta lähtee kuukaudessa jo 2 000 ihmistä enemmän kuin sinne tulee. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on kahden vuoden kuluttua 50 000 työikäistä vähemmän kuin viime vuonna. Samalla huoltosuhteen, eli lasten ja eläkeikäisten määrän työikäisiin verrattuna, ennustetaan nousevan nopeasti seuraavan viiden vuoden aikana.

Kuka hoitaa ja kuka jaksaa? Ja kuka maksaa? Mitä asialle voidaan tehdä heti?

Toimenpiteitä, jotka olisivat jokaisen yrityksen ja yksilön helposti toteututtavissa? Työurakeskustelussa puhutaan nuorista ja vanhoista – mutta milloin kiinnitetään huomiota “prime age” -ikäisiin ihmisiin? Ihmisiin, kenellä on vielä tehokasta peliaikaa jäljellä, keiden tulisi nauttia vastuullisesta, ennaltaehkäisevästä työterveydenhuollosta, kuten nk. Rantahalvarin työryhmää ehdottaa:
“Työterveyshuollon painopisteeksi tulee ottaa työkyvyn seuranta ja edistäminen työuran eri vaiheissa.”

Nähtäväksi jää, kuinka hyvin perinteinen työterveyshuolto kykenee vastaamaan 2010 -luvun haasteisin ja  kehittämään palveluprosessinsa uudelleen, siten että yritysjohto ja työntekijät kiinnittävät aiheeseen omatoimisestikin huomiota.

Suomessa tuotetaan osaamista ja viisautta visioiden ja julistusten muodossa, laaditaan hyviä selvityksiä sekä tehdään tutkimuksia, joka todistaa meidän olevan hyvää tutkija-insinöörikansaa. Mutta, valitettavasti, kun asia tulee jalkauttaa, eli myydä sekä markkinoida ihmisille, niin todetaan kynnyksen olevan korkea. Lisäksi kynnyksiä sekä vastuunkantajia on turhan useita, joten asia jää juhlapuheisiin.

Yksinkertainen ratkaisu työhyvinvoinnin kehittämiseksi tuntuu aina liian naivilta.
”Me olemme niin poikkeuksellinen ryhmä tai työyhteisö, joka tarvitsee aina jotain erityistä” Eli halutaan, jotain mitä ei ole aina olemassa, tai halutaan keksiä pyörä uudelleen. Jolloin suunnittelusta ja pähkimisestä tulee paha ja häikäilemätön aika- ja energiarosvo. Hyvä idea jää usein toteuttamatta, kun tehdään liian vaikeaa.

Ratkaisu on väittämän mukaan heti toteuttavissa, eli vaatii vain yrityksen sekä yksilön sitoutumista tavoitteelliseen hyvinvointiin. Tavoitteiden tavoittelussa sekä saavuttamisessa tulevat kaikki olemaan voittajia, jotka palkitaan paremmalla elämänlaadulla. Päätös aloittamisesta yksilöille ja yritysjohdolle on yllättävän matalan kynnyksen takana. Se vaatii hieman tukea, motivointi ja kannustusta.

Ajatusta tukee Jyväskylän yliopiston ja Työterveyslaitoksen tutkija Monika von Bonsdorff kiteytys Kesäkuussa julkaistusta tutkimustuloksesta:

Työkyky säilyy vanhuuteen:
Suuri osa eläkkeelle siirtyneistä kunta-alan työntekijöistä arvioi työkykynsä hyväksi vanhuudessa. Vaikka työkyky heikkenee keski-iästä alkaen, ei heikkenemisen tahti näytä olevan niin kova kuin aiemmin on pelätty.
- Seurasimme kunta-alan työntekijöiden työkyvyn kehitystä 28 vuoden ajan. Vaikka hämmästyttävän suurella osalla työkyky säilyi hyvällä tasolla yli 70-vuotiaana, oli joukossa niitä, joiden työkyky heikkeni dramaattisesti. Erityisesti nämä henkilöt kokivat työnsä henkisesti ja fyysisesti rasittavaksi keski-iässä, Jyväskylän yliopiston ja Työterveyslaitoksen tutkija Monika von Bonsdorff kiteyttää. 
  
- Työkyvyn heikkeneminen keski-iässä antaa aikaisen varoituksen vanhuuden toimintakyvyn vaikeuksista, toteaa tutkijakaksoissisko Mikaela von Bonsdorff.
Tulokset ovat merkittäviä, koska väestörakenteemme vanhenee kovaa vauhtia. Yhä useammin eläkkeelle siirtyneet ammattilaiset halutaan takaisin sorvin ääreen työvoiman huvetessa.
- Tutkimus osoitti, että työkykyä oli vielä vanhuudessakin jäljellä. On luontevaa, että hyvä työkyky vanhuudessa mahdollistaa työelämään osallistumisen myös eläkkeelle siirtymisen jälkeen tavalla tai toisella Monika von Bonsdorff toteaa.

Jyväskylän yliopiston Gerontologian tutkimuskeskuksen ja psykologian laitoksen sekä Työterveyslaitoksen ja Tampereen yliopiston tutkijoista koostuva tutkijaryhmän tekemä tutkimus, joka perustuu Työterveyslaitoksen seuranta-aineistoon, jossa oli mukana lähes 6000 kunta-alan työntekijää ja toimihenkilöä. Heitä oli seurattu vuosien 1981 ja 2009 välisenä aikana viitenä ajankohtana. Alkuperäinen teksti löytyy täältä

Pasi Böök
1.8.2011 Helsingissä.

British Journal of Psychiatry -lehdessä julkaistun artikkelin mukaan säännöllisesti liikkuvilla on merkittävästi pienempi riski sairastua masennukseen. Brittien ja Norjalaisten yli 40.000 osallistujan mittava tutkimus todisti jälleen Tahkon olleen sangen oikeassa liikkumisen kautta saavutetun fyysisen hyvinvoinnin ja otsaluun takaisen maailman yhteydestä.

Meille pakko-yli-suorittajille toivottavasti tervetullut uutinen oli se, ettei määrällä ja intensiteetillä ollut tässä yhteydessä merkitystä. Ei määrä eikä laatu, vaan yleensä tekeminen. Virtapiirin havainnot ovat tämän väittämän kanssa yhtenevät. On ollut ilo havaita ystävissämme se helpotus, joka roihunnut kaikilta kuullessaan, ettei heidän tarvitse osallistua ensi kesän Tukholman maratonille voidakseen paremmin.

Liikunta on hyvinvoinnin kivijalka sekä tieteellisestikin todistettu olevan ylivoimaisesti toimivin ennaltaehkäisevä torpedo masennukseen. Toisille se on sosiaalinen tapahtuma ja toisille oma privaatti hiljentyminen vapaa-ajalla. Valitetettavan usein törmäämme haastaisiin, esteisiin sekä mestarillisesti keksittyihin tekosyihin, jottei meidän tarvitse antaa aikaa itselleen. Masentavaa…? Ei saa eikä voi olla, vaan meidän tulee motivoida itsemme ja läheisemme liikkeelle. Ei väliä, mitä tai miten, vain liike sekä tekeminen on “se juttu”.

Oman yksilöllisen hyvinvoinnin johtamiseen ja kulttuuriin pätee myös Siglarin viisaus.

Voikaa hyvin.

Pasi Böök
jännitevastaava

Kirjoituksessa mainitut lähteet.

BBC:n artikkeli aiheesta
http://www.bbc.co.uk/news/health-11644775

The British Journal of Psychiatry
http://bjp.rcpsych.org/cgi/content/abstract/197/5/357?maxtoshow=&hits=10&RESULTFORMAT=&fulltext=samuel+harvey&searchid=1&FIRSTINDEX=0&resourcetype=HWCIT

Tämä oheinen on suora lainaus Paula Liukkosen kotisivuilta ja jälleen niin ajankohtainen liittyen maanantaina 22.11. 2010 julkistettuun Avire-Kuntoutus Oy:n kyselyn tuloksiin. Kysely-esimerkissä käsiteltiin kuntoutusta, joka väistämättä palvelee uusien sukupolvien malleja, joissa kiinnitettäisiin huomiota täysin uudella näkökulmalla ihmisen jaksamiseen ja ennen kaikkea rooleihin ja vastuisiin.

“Kyselyn tuloksissa mainittiin hyvän henkilöstöjohtamisen olevan tärkein menestystekijä. Tärkeimmiksi asioiksi nähtiin hyvä henkilöstöjohtaminen, hyvä osaaminen sekä työntekijöiden työkyky.”

“Avire-Kuntoutus Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Karvonen näkee mielipidemittauksen tulokset selkeänä signaalina kuntoutuspalveluiden järjestäjille ja yrityksille siitä, että johtamisen tukemiseen tarvitaan konkreettisia ja nopeita toimenpiteitä. Toiseksi niin kuntoutuspalveluiden järjestäjien, terveydenhuollon kuin yritystenkin pitää suunnata enemmän voimavaroja kuntoutuksen uudistamiseen. Karvosen mukaan kuntoutuksen haasteena on olla nykyistä lähempänä itse työelämää ja työpaikkoja. Nykyään kuntoutus tapahtuu työstä ja työterveyshuollosta irrallisena toimintona.”

Nämä ovat merkittäviä havaintoja rakenteiden ja ennenkaikkea asenteiden tulevasta muutoksesta.

Pasi Böök

Lainatut lähteet:

http://www.paula-liukkonen.se/fi-personal.htm
http://www.talouselama.fi/tyoelama/article536549.ece?s=r&wtm=talouselama/-22112010
http://www.avire-kuntoutus.fi/yritys/uutiset/suomalaiset_vasyvat_heikkoon_johtamiseen_ja_tyoelaman_kuormittavuuteen.html

Tuoreen Eläketurvakeskuksen tutkimuksen mukaan yhä harvempi haluaa varhain eläkkeelle. Näiden suunnitelmien toteutuminen nostaisi todellista eläkkeellesiirtymisikää merkittävästi. Tutkimuksen tulokset antavat merkittävää tukea hallituksen tavoitteelle pidentää työuria. Pidemmät työurat ovat välttämättömät huoltosuhteen heikentyessä ja aiempaa pienemmän joukon tehdessä työtä. Hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseksi tarvitaan työntekoon kykenevien verotuloja.

Työura ei välttämättä pitene lakeja säätelemällä eikä rahalla. Mielekäs työ, hyvä työympäristö, mukava ja reilu esimies sekä työkaverit auttavat jaksamaan. Jokainen työtä tekevä voi myös itse vaikuttaa omaan työssä jaksamiseensa. Terveyttä edistävät elämäntavat ja riittävä liikunta ovat tehokkain tapa ehkäistä sairauksia.

Olen itse aina liikkunut paljon. Jumpat, juoksulenkit ja yksinvedetyt pilates-tuokiot ovat kuuluneet arkeeni pitkään. Välillä on kiva vetää hiki pintaan vuodenaikojen mukaan joko hiihtäen, lasketellen tai pyöräillen. Tänä kesänä hiki tuli pintaan jo koiran kanssa kävellessä.

Viime aikoina työn ja vastuun lisääntyessä olen huomaamatta ajautunut arkeen, jossa liikunnalle on aiempaa vähemmän aikaa. Tämä tuntuu heti sekä pään sisällä että kropassa. Kun keho on liikkumaan tottunut, iskee pian liikunnan kaipuun aiheuttama pahoinvointi.

Nyt syksyn kiireiden taas alkaessa olen luvannut itselleni, että liikunta on osa arkea viime aikoja enemmän. Kalenterista on raivattava tilaa ja otettava itselleen aikaa. Olen varma, että se näkyy lisääntyneenä energisyytenä sekä työssä sekä kotona.

Työpaikallani on upeita, liikuntaan hurahtaneita, kiireisiä ihmisiä, jotka näyttävät hyvää esimerkkiä. Kiireiset aikataulut, vaativa työ, matkustelu ja lapsiperheen arki vaativat aikamoista tasapainoilua. Säännöllinen liikunta antaa hyvänolon tunnetta, joka säteilee ulospäin ja auttaa jaksamaan tiukassakin paikassa. Ministerimme Katainen ja Stubb ovat erinomaisia säännölliseen liikuntaan kannustavia esimerkkejä.

Liikkumattomuus tulee kalliiksi yhteiskunnallemme. Ministeri Paula Risikon mukaan liikkumattomuuden aiheuttamat kustannukset terveydenhuoltoomme ovat vuodessa erään arvion mukaan jopa 250 miljoonaa vuodessa. Jokainen voi tähän vaikuttaa. Nyt liikkeelle!

Kirjoittaja on mikkeliläinen kansanedustaja (kok.), joka työskentelee mm. eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa sekä puolueensa eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtajana.

Alkuperäinen artikkeli julkaistu: http://tyopiste.ttl.fi/nakokulmat/Lists/Viestit/Post.aspx?ID=77

Uudet kotimaiset yritykset valtasivat kärkipaikat Suomen parhaat työpaikat 2011 -tutkimuksessa. Suurten organisaatioiden sarjan parhaaksi valittiin huonekalujätti IKEA ja pienten voittajaksi nousi kuntoutusalan palveluja tarjoava Tutoris Oy. Yleisen sarjan paras oli jo neljännen kerran peräkkäin IT-alan yritys Reaktor Oy.

Uutinen kokonaisuudessaan Great Place To Workin sivulta

Hankkeeseen haetaan erityyppisiä ja erikokoisia työpaikkoja. Hanke on tarkoitus toteuttaa yli 100:ssa yksityisen ja julkisen sektorin työpaikalla.

Lisätietoja:
http://www.ttl.fi/fi/uutiset/Sivut/lahde_mukaan_innostavat_ja_menestyvat_tyoyhteisot_hankkeeseen.aspx

Todellinen johtamisen ja motivoinnin juupas-eipäs keskustelu on edelleen käymättä. Asiaa sivusi Great Place To Workin toimitusjohtajan Panu Luukan artikkeli kauppalehdessä, jonka netti-keskustelu jumittui harmittavasti Haminaan, eli reserviupseerikouluun. Onnistuttiin koskettamaan jotain todella syvää ja pyhää asiaa. Syväjohtamista?

Panu Luukan mukaan “kansakunta ja sen yritykset heittävät hukkaan resurssejaan niin pitkään, kunnes täällä opitaan johtamaan ihmisiä lukujen sijaan. Hänen mukaansa työhyvinvointi on palautettava johdon agendalle.”

Vallitsevat haasteet Suomessa kilpailuetujen säilyttämiseksi vaatii yritysjohdon työkalupakkiin kaikki mahdolliset keinot. Myös ne joita ei ole ennen käytetty, eli motivoivat ja yksilöä puhuttelevat, palkitsevat ja sitouttavat keinot. Ensisijaisesti hyvinvointiin. Porkkana kuuluu hyvinvoivan henkilön ruokavalioon. Hyvinvoiva henkilö ei tarvitse keppiäkään.

Panun artikkeli osoitteessa:
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=20101036011

Daniel Pinkin lennokas presentaatio löytyy:
http://www.ted.com/talks/dan_pink_on_motivation.html

Voikaa hyvin.

Pasi Böök

Suomen työterveys ja -korvaus järjestelmässä on Z-koodi, joka kertoo, että työnantajan ei tarvitse maksaa työuupuneelle palkkaa lääkärin toteaman työkyvyttömyyden ajalta. Mielenkiintoista on myös se, että artikkelin mukaan ratkaisun työkyvystä tekee aina lääkäri.

Musta-valkoisessa maailmassa henkilön hyvinvoinnin, työkyvyn ja tasapainon seuraaminen kuuluu lääkärille. Ja tunnetusti lääkäri tavataan silloin, kun särkee tai ollaan kipeitä. Samaisessa musta-valkoisessa maailmassa työhyvinvointi -tai kyky ei siis kuulu yritykselle, johdolle tai esimiehelle. Vaan lääkärille. Ja silloin myös potilaalle. Silloin siis, kun ollaan rikki.

Onneksemme elämme sini-valkoisessa maailmassa, jossa seuraamme lähimmäisen ja omaa hyvinvointia. Ja tunnistamme jos asiat ovat vinossa, mutta emme välttämättä puutu asiaan. “Kyllä se siitä…” on tuttu kommentti. Ei kuitenkaan puututa kolleegan tai saati omaan jaksamiseen ja hyvinvointiin.
Mielenkiintoista, sillä usein jaksetaan sankarillisesti vääntää loppuun asti. Siis loppuun. Ja sankarillisesti. Ja hiljaisesti. Mutta ei pysähdytä kysymään muutosta. Ei ehditä, eikä ole tarvetta, kun kukaan ei avaa suutaan.

Kenelle siis yrityksen hyvinvointi kuuluu – yritykselle vai esimiehelle vai työntekijälle?

Hyvinvoivat ihmiset nauttivat paremmasta elämästä. Todistetusti. Eli ei varmaankaan tarvitse kysyä uudelleen äskeistä kysymystä.

Pasi Böök

Talouselämän 25.10. artikkeli on luettavissa osoitteessa:

http://www.talouselama.fi/tyoelama/article522972.ece?s=r&wtm=talouselama/-25102010

Kertoo Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Guy Ahonen

Alkuperäinen artikkeli TTL:n Työpisteestä:

http://tyopiste.ttl.fi/Uutiset/Sivut/Panostus_tyohyvinvointiin_tuo_euroja.aspx

Aiheesta puhutaan myös Radio Suomen Taustapeili- ohjelmassa 9.9.2010

http://yle.fi/radiosuomi/