Tuoreen Eläketurvakeskuksen tutkimuksen mukaan yhä harvempi haluaa varhain eläkkeelle. Näiden suunnitelmien toteutuminen nostaisi todellista eläkkeellesiirtymisikää merkittävästi. Tutkimuksen tulokset antavat merkittävää tukea hallituksen tavoitteelle pidentää työuria. Pidemmät työurat ovat välttämättömät huoltosuhteen heikentyessä ja aiempaa pienemmän joukon tehdessä työtä. Hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseksi tarvitaan työntekoon kykenevien verotuloja.
 
Työura ei välttämättä pitene lakeja säätelemällä eikä rahalla. Mielekäs työ, hyvä työympäristö, mukava ja reilu esimies sekä työkaverit auttavat jaksamaan. Jokainen työtä tekevä voi myös itse vaikuttaa omaan työssä jaksamiseensa. Terveyttä edistävät elämäntavat ja riittävä liikunta ovat tehokkain tapa ehkäistä sairauksia.
 
Olen itse aina liikkunut paljon. Jumpat, juoksulenkit ja yksinvedetyt pilates-tuokiot ovat kuuluneet arkeeni pitkään. Välillä on kiva vetää hiki pintaan vuodenaikojen mukaan joko hiihtäen, lasketellen tai pyöräillen. Tänä kesänä hiki tuli pintaan jo koiran kanssa kävellessä.
 
Viime aikoina työn ja vastuun lisääntyessä olen huomaamatta ajautunut arkeen, jossa liikunnalle on aiempaa vähemmän aikaa. Tämä tuntuu heti sekä pään sisällä että kropassa. Kun keho on liikkumaan tottunut, iskee pian liikunnan kaipuun aiheuttama pahoinvointi.
 
Nyt syksyn kiireiden taas alkaessa olen luvannut itselleni, että liikunta on osa arkea viime aikoja enemmän. Kalenterista on raivattava tilaa ja otettava itselleen aikaa. Olen varma, että se näkyy lisääntyneenä energisyytenä sekä työssä sekä kotona.
 
Työpaikallani on upeita, liikuntaan hurahtaneita, kiireisiä ihmisiä, jotka näyttävät hyvää esimerkkiä. Kiireiset aikataulut, vaativa työ, matkustelu ja lapsiperheen arki vaativat aikamoista tasapainoilua. Säännöllinen liikunta antaa hyvänolon tunnetta, joka säteilee ulospäin ja auttaa jaksamaan tiukassakin paikassa. Ministerimme Katainen ja Stubb ovat erinomaisia säännölliseen liikuntaan kannustavia esimerkkejä.
 
Liikkumattomuus tulee kalliiksi yhteiskunnallemme. Ministeri Paula Risikon mukaan liikkumattomuuden aiheuttamat kustannukset terveydenhuoltoomme ovat vuodessa erään arvion mukaan jopa 250 miljoonaa vuodessa. Jokainen voi tähän vaikuttaa. Nyt liikkeelle!

Kirjoittaja on mikkeliläinen kansanedustaja (kok.), joka työskentelee mm. eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa sekä puolueensa eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtajana.

Alkuperäinen artikkeli julkaistu: http://tyopiste.ttl.fi/nakokulmat/Lists/Viestit/Post.aspx?ID=77

Otetaanpa esimerkki: pieni Dragsfjärdin kunta 20-kertaisti työhyvinvointiin ja työterveyshuoltoon käyttämänsä rahasumman. Sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrä väheni selvästi, ja kunta säästi vuodessa yli 65 000 euroa.

– Työhyvinvointiin sijoitetun summan tuotto oli 46 prosenttia, tiivisti Ahonen, joka puhui maanantaina Tampereella pidetyssä työhyvinvointiseminaarissa.

Dragsfjärd ei ole yksittäistapaus. Tutkimusten mukaan työhyvinvointiin sijoitetuille rahoille saa keskimäärin lähes kuusinkertaisen tuoton.
”Panoksia pitäisi lisätä”

Ahosen laskelmien mukaan Suomessa menetettiin ennenaikaisten eläkkeiden takia yli 23 miljardia euroa vuonna 2008. Jos mukaan lasketaan myös sairauspoissaoloista ja työtapaturmista aiheutuvat kulut, summa kasvaa entisestään.

Työhyvinvoinnin edistämiseen käytetään kuitenkin vain pari miljardia euroa vuodessa.

– Työhyvinvointiin sijoitettavat rahat pitäisi moninkertaistaa, Ahonen sanoo.

Se lienee ainoa keino vähentää ennenaikaisten eläkkeiden, sairauspoissaolojen ja työtapaturmien aiheuttamaa laskua.

Peruspalveluministeri Paula Risikko muistuttaa, ettei työhyvinvoinnin edistämiseksi ole olemassa yhtä ainutta mallia.

– Työhyvinvointi ei parane pelkillä uimalipuilla, vaan keinot pitää räätälöidä jokaiselle työyhteisölle sopiviksi. Työhyvinvointi on yhteispeliä, eikä sitä voi kaataa ylhäältä päin, sanoo Risikko, joka on aiemmin toiminut 15 vuotta työhyvinvointikouluttajana.

Risikon mukaan työhyvinvoinnin parantamiseksi ja työurien pidentämiseksi on jo riittävästi työkaluja. Nyt työnantajien olisi aika tarttua niihin.

Professori Ahosen mukaan yksi tärkeimmistä työhyvinvointiin vaikuttavista asioista on johtaminen.

– Suomessa on iskostunut syvälle sotakulttuuri ja käskeminen, joten meillä haaste on aikamoinen.

Tämä juttu on julkaistu kokonaan Aamulehdessä 16.2.2010

Työterveyslaitoksen ja VTT:n yhteisessä tutkimushankkeessa on kehitetty uusia tapoja tukea terveyttä ja työkykyä työpaikan ja työterveyshuollon tuella. Tulokset osoittivat useita myönteisiä muutoksia osallistujien terveydessä: esimerkiksi yleiskunnon nousu, stressin väheneminen ja paremmat yöunet. Lisäksi esimerkiksi riski sairastua esimerkiksi kakkostyypin diabetekseen väheni.

Työterveyslaitoksen ja VTT:n yhteisessä Nuadu-projektissa keskityttiin työuransa keskivaiheilla oleviin työntekijöihin, jotka halusivat tehdä elintapoihinsa hyvinvointia lisääviä ja sairastumisen vaaraa vähentäviä muutoksia. Kohdejoukkona oli Espoon kaupungin noin 10900 työntekijää, joista 80 % oli naisia.

Osana tutkimushanketta suoritetut kyselyt, terveystarkastukset ja fysiologiset mittaukset sekä niistä annettu palaute auttoivat osallistujia löytämään omat kehitystavoitteensa. Yksilökohtaisen, terveyttä edistävän suunnitelman toteuttamista motivoivat osallistujien ryhmätapaamiset.

Tutkimus osoitti, että oma terveyden edistämissuunnitelma ja mitattu terveydentila yhdistettynä ryhmämuotoiseen muutostukeen ja terveysteknologian käyttöön edisti henkilökohtaisten terveystavoitteiden saavuttamista. Onnistuminen yhdellä osa-alueella edisti myös muuta hyvinvointia.

Interventiotutkimukseen osallistuneiden oma muutoshalukkuus oli lähtökohtana henkilökohtaisen terveyssuunnitelman laatimisessa. Aloituskyselyssä esiin tulleita elämäntapojen muutostarpeita liittyi mm. stressiin, liian vähään liikuntaan, liikaan alkoholin käyttöön, tupakointiin ja ylipainoisuuteen. Ryhmätapaamisiin osallistuminen vaikutti merkittävästi terveysajattelun ja -käyttäytymisen kehittymiseen ja muutokseen. Tapaamiset lisäsivät kiinnostusta oman terveyden hoitamiseen ja tukivat muutoksen saavuttamista.

Tutkimusaikana osallistujien kunto nousi merkittävästi ja riski sairastua mm. kakkostyypin diabetekseen väheni erityisesti alkutilanteessa terveydeltään heikoimpien keskuudessa. Kiireen ja stressin tuntemukset vähenivät, ja yöunen laatu parani. Merkittäviä tuloksia ei saatu aikaan painonpudotuksessa, ja tupakointi jopa lisääntyi tutkimusaikana.

Työuran keskivaiheessa luodaan edellytykset pitkälle ja terveelle työuralle sekä toimintakykyisille eläkevuosille. Terveyden edistämisen näkökulmasta terveys syntyy, vahvistuu ja heikentyy ihmisen arjen olosuhteiden, vuorovaikutuksen, elintapojen ja valintojen tuloksena. Interventio oli osallistujille alku muutokselle; elämäntapojen vähittäiset muutokset saattavat olla pysyvämpiä kuin rajut elämäntaparemontit. Oma arvio elämäntapojen muuttumisesta ja terveyden paranemisesta saattaakin olla merkittävä tekijä pysyvän tuloksen saavuttamiseksi.

Terveysteknologia toistaiseksi tulevaisuuden lupaus

Terveysteknologian vaikuttavuudesta kertoo se, miten tutkimukseen liittyneet fysiologiset mittaukset ja niistä osallistujille annettu palaute motivoivat ihmisiä muutokseen. Selkeät mittaustulokset auttoivat oman kehityskohteen valinnassa ja mahdollistivat myös kehityksen seurannan.

Osalle tutkimusryhmästä tarjottiin mahdollisuus hyödyntää erilaisia matkapuhelinsovelluksia (Wellness Diary, Mobile Coach, SelfRelax) oman suunnitelman toteuttamisen tukena. Tekniikan hyödyntäminen tutkimusaikana näytti kuitenkin liittyvän enemmän omaan tekniseen kiinnostukseen ja valmiuksiin liittyvältä asialta, eikä sillä ollut vaikutusta saavutettuihin tuloksiin.

Työikäisten terveyden seuranta on vastuutettava
Nuadu-tutkimus nosti jälleen esiin jatkuvan terveyden seurannan merkityksen. Tutkimukseen osallistuneista osa arvioi oman terveydentilansa paremmaksi kuin se terveystarkastuksen ja fysiologisten mittausten perusteella oikeasti oli. Terveystarkastuksen yhteydessä löydettiin itsensä terveiksi kokeneilta osallistujilta mm. verenpainetautia.

Epäselvää tuntuu olevan, kuka vastaa työikäisten terveyden seurannasta Suomessa. Kuuluuko työterveyshuollon piiriin myös seuranta, joka ei liity suoraan työstä aiheutuneisiin tai työtä haittaaviin sairauksiin? Vai kuuluuko niiden seuranta ja hoito perusterveydenhuollolle? Rajanvetoa asiassa ei ole helppoa. Monissa vaativissa ja kuormittavissa töissä, kuten vanhustenhuollossa tai päiväkodeissa ja kouluissa, työntekijän terveydentila vaikuttaa myös muiden saamaan palveluun.
Terveyden seuranta on tällä hetkellä kunkin omalla vastuulla. Lääkärin vastaanotolle hakeudutaan yleisimmin vasta sairausepäilyn vuoksi tai sairauden jo puhjettua. Terveysteknologia mahdollistaa jo tällä hetkellä aiempaa tarkemman oman seurannan, mm. verenpainemittarin avulla. Jatkuva terveyden ammattilaisen tekemä psyykkisen ja fyysisen terveyden seuranta olisi kuitenkin tärkeää paitsi sairauksien, myös työhön, elintapoihin ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvien terveysriskien aikaiseksi toteamiseksi.  

Malli myös muiden käyttöön

Nuadu-tutkimus osoitti, että monimuotoisella työterveyshuoltoon soveltuvalla terveyden edistämisen interventiolla voidaan aikaansaada positiivisia vaikutuksia ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin sekä koettuun työ- ja toimintakykyyn. Tutkimuksessa käytetty seulontaan, terveyden kartoitukseen, palautteen antoon ja muutosvaiheen tukeen perustuva toimintamalli soveltuu toteutettaviksi terveyden edistämisessä työpaikoilla ja yleisemminkin perusterveydenhuollossa.

TTL:n Tiedote 17/2010 30.4.2010, Helsinki

“Hyvä elämä” lisää työvuosia – Uudet keinot työikäisten työkyvyn ja terveyden edistämiseen

http://www.ttl.fi/fi/tiedotteet/Sivut/tiedote17_2010.aspx

Suomessa yritykset voivat tukea henkilöstön liikuntaa verottomasti aina 400 euroon saakka. Hallituksen periaatepäätökseen on kirjattu, että terveysliikunta on vakiinnutettava osaksi yritysten henkilöstöpalveluja. Työpaikkaliikunnan tehokkaalla järjestämisellä on suuri merkitys työuran pidentämisessä.

Työpaikkaliikunnan merkitys näkyy siinä, että Työpaikkaliikunnan hyvät käytännöt – ohjeistus kuuluu toimenpidekokonaisuuteen, joka koostuu työkyvyn edistämisestä, työhyvinvoinnin parantamisesta sekä työuran pidentämisestä alkupäästä ja työllistämisedellytysten parantamisesta koko työuran aikana.

– Yritykset panostavat työpaikkaliikuntaan satoja miljoonia euroja. Yrityksiltä puuttuu tietoa työpaikkaliikunnan tuloksista, jotta liikunta saataisiin järjestettyä siten, että varat tuottaisivat parhaan mahdollisen tuloksen, sanoo Juha Rehula, Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja.
Vaikka yritysten johtajat perustelevat liikuntainvestointia työhyvinvoinnin edistämisellä, eivät työpaikkaliikunnan panostukset kohdistu kohderyhmälle, jolle niistä koituisi eniten hyötyä, vaan tuki kohdentuu jo entuudestaan riittävästi liikkuvien harrastustoiminnan tukemiseen.

– Pidemmällä aikavälillä tällainen kehitys saattaa jopa olla uhka tälle yhteiskunnallisesti tärkeälle hyvinvointirahoitukselle, toteaa Rehula.

Rehula odottaa, että yrityksen työhyvinvoinnista vastaavien tulisi hyödyntää nykyistä paremmin alalle kehitettyjä ja tutkittuja toimintamalleja, jotka ovat jo käytössä alan edelläkävijäyrityksissä.

– Yrityksissä ei osata hyödyntää olemassa olevaa tutkimustietoa ja niiden pohjalta laadittuja valmiita ohjeita, esimerkiksi Työpaikkaliikunnan hyviä käytäntöjä, hän sanoo.

Työpaikkaliikuntabarometri 2009:n keskeisin trendi:
Työpaikkaliikunta ei kohdistu niille, jotka sitä eniten tarvitsevat
Työpaikkaliikuntabarometrin mukaan yli 80 % työnantajista tukee henkilöstönsä liikuntaa. Tuki on keskimäärin 173 euroa per henkilö, joten työnantajat investoivat henkilöstönsä liikuntaan vuosittain yhteensä 360 miljoonaa euroa. Valtion liikuntabudjetti 2010 on 128 miljoonaa euroa.

Lähtökohdat työpaikkaliikunnan kehittämiselle yrityksissä näyttäisivät siis olevan kunnossa. Barometri kertoo todellisuudesta kuitenkin aivan toista.

Barometrin mukaan yritysjohdon tärkein peruste työpaikkaliikuntakulujen hyväksymiselle on riittämättömästi liikkuvien työntekijöiden aktivoiminen liikuntaan ja sen tuloksena saavutettavat terveydelliset ja taloudelliset hyödyt.

Alkuperäinen artikkeli kokonaisuudessaan Kunto ry:n sivulla osoitteessa:

http://www.kunto.fi/etusivu/?x232226=262343

Pomo voi töissä huonommin kuin viime vuonna

Suomalaisen yritysjohdon työhyvinvointi on heikentynyt viimeisen vuoden aikana. Taustalla ovat etenkin jatkuva kiire ja heikentynyt taloustilanne. Tiedot perustuvat Tapiola-ryhmän pk-yritysten johdon työhyvinvointia selvittäneeseen kyselyyn.

Yritysjohdon työhyvinvointi laski kymmenen prosenttiyksikköä vuoden 2010 alussa vuoden 2009 alkuun verrattuna. 67 prosenttia vastaajista arvioi oman työhyvinvointinsa olevan hyvä tai erinomainen, kun vastaava luku vuonna 2009 oli 77 prosenttia.

Myös usko oman työhyvinvoinnin tulevaisuuteen oli vähentynyt: 52 prosenttia vastaajista uskoi sen olevan hyvä seuraavan viiden vuoden kuluttua nykyisillä elintavoillaan. Vuoden 2009 vastaava luku oli 58 prosenttia.

Yli kolmannes vastaajista koki erittäin paljon tai melko paljon stressiä työssään. Eniten stressaantuneiden määrä kuitenkin väheni hieman edellisvuoteen verrattuna. Lisäksi kolmanneksella vastaajista oli vain vähän tai ei ollenkaan stressiä.

Kiire rassaa

Kyselyn mukaan työn mielekkyyttä tällä hetkellä vähentävät erityisesti jatkuva kiire ja muut ajankäyttöön liittyvät haasteet. Myös taloudellinen tilanne, sen mukanaan tuoma epävarmuus sekä kiristynyt kilpailu vähentävät työn mielekkääksi kokemista.

Henkilöstöasioiden hoitaminen ja taantumasta johtuvat irtisanomisiin ja lomautuksiin liittyvät toimet koetaan hyvin haasteellisiksi. Kuitenkin osassa yrityksiä tilanne on saanut porukan puhaltamaan voimakkaasti yhteiseen hiileen.

Työhyvinvointia kehitettävä yhdessä

Suomalainen yritysjohto näkee työhyvinvoinnin kehittämisen tärkeänä yrityksen menestymisen kannalta. Tärkeimpinä asioina mainittiin kuunteleminen, oikeudenmukainen kohtelu, toiminnan selkeys ja kaikkien osapuolten vastuu työhyvinvoinnin kehittämisestä. Myös arvostuksen osoittaminen, luottamus, työn mielekkyys sekä hyvä johtaminen nousivat esiin.

Johtajat arvioivat oman yrityksensä saavan melko hyvän arvosanan työhyvinvoinnin kehittämisessä. Yhteiskunnan työssä jaksamiseen antamaa panostustusta sen sijaan arvioitiin kriittisemmin.

”Työhyvinvointikustannuksiin tulee suhtautua investointeina. Sijoitus poissaolojen vähentämiseen maksaa itsensä 5-10 -kertaisesti takaisin”, sanoo Tapiola-ryhmän yritysten henkilöstöriskienhallintapalveluista vastaavan yksikönjohtaja Minna Elomaa.

Tapiola-ryhmän vuoden 2010 alussa tekemän Kuinka voit johtaja -kysely toteutettiin nyt kolmatta kertaa. Kyselyyn vastasi internetin kautta yhteensä 968 henkilöä pienten ja keskisuurten yritysten johdosta. Kyselyn taustamuuttujilla (lapset, ikä, sukupuoli, siviilisääty, alue, yrityksen koko) ei ollut merkittäviä vaikutuksia johtajien hyvinvoinnin kokemuksiin.

Yrityksille suunnattu uusi kuntokonsepti Virtapiiri esiteltiin Kunto 2010 –messuilla viikonloppuna. Säännöllinen kuntoliikunta nähdään jo osana työhyvinvointia, mutta henkilöstön motivointi ja toiminnan organisointi koetaan usein vaikeaksi.

Selkeä toimintamalli huomioi jokaisen omat lähtökohdat ja mieluisimmat tavat liikkua. Hyvinvointi lisääntyy, työ sujuu paremmin ja kaikki hyötyvät”, Virtapiirin perustaja Pasi Böök kannustaa.

Virtapiiri on hyvinvointikonsepti, joka tarjoaa helpon ja innostavan käynnistyksen koko henkilöstön yhteiselle kuntoliikunnalle. Kehon ikä –mittaus ja valmentajan tuki auttavat asettamaan henkilökohtaisen tavoitteen ja löytämään itselle sopivimmat liikuntamuodot.

Edistymistä voi haluttaessa seurata yhteisessä työpaikkakohtaisessa verkkopalvelussa, jossa kokemusten vaihto ja yhteydenpito kannustavat jatkamaan. Virtapiiriin voi kytkeä mukaan palkitsemista, uusien lajien kokeilua ja vaikkapa yhteisiä liikuntatapahtumia.

- Tuomme selkeän toimintamallin kaikkien yritysten ulottuville ilman tarvetta sitoutua laajoihin kokonaisuuksiin. Aloittaa voi vaikka yhdellä ryhmällä, jossa jokainen voi valita itselleen sopivan tavan kuntoilla, Pasi Böök Virtapiiristä sanoo.

Työntekijän halu tuoda liikunta osaksi jokapäiväistä elämää on tärkeää myös yritykselle. Tätä voidaan tukea paitsi valmentajan vinkeillä ja seurantamittauksilla myös palkinnalla ja kannustamisella. Virtapiirin perustajalla Pasi Böökillä on pitkä kokemus myyntiorganisaatioiden palkitsemisen ja sitä tukevien verkkopalvelujen kehittäjänä.

- Kuntoliikunnassa yksilöllä ja yrityksellä on yhteinen etu, ja palkitseminen toimii tehokkaana kannustimena. Ryhmä voi seurata edistymistään verkkopalvelussa yhdessä vaikka jokainen harjoittelee itselleen sopivalla tavalla. Yhteiset valmennus- ja testitilaisuudet tai tapahtumat lisäävät entisestään yhteishenkeä, Böök kuvailee.

Riittävä säännöllinen liikunta parantaa työkykyä, hyvinvointia ja tulosta. Virtapiiri antaa käyttöön valmiin toimintamallin, joka huomioi jokaisen työntekijän omat lähtökohdat ja mieluisimmat tavat harrastaa liikuntaa.

Aloittaminen on helppoa keräämällä ryhmä asiasta kiinnostuneita ja suorittamalla Polar Electron kehittämä Kehon ikä –mittaus (Polar Body Age). Se voidaan suorittaa työpaikalla ilman erityistä valmistutumista, mikä säästää aikaa ja madaltaa osallistumiskynnystä.

Kaikki saavat perusteellisen arvion kehonsa fysiologisesta iästä ja ainutlaatuisen lähtökohdan oman harjoittelunsa perustaksi. Mittauksen jälkeen ammattivalmentaja pitää tilaisuuden, jossa osallistujat voivat keskustella aiheesta ja saada opastusta. Näin luodaan hyvä perusta tavoitteelliseen säännölliseen kuntoliikuntaan.

Virtapiiri esittäytyy osastolla 1d1 (4RUNNERS) Kunto-messuilla 5.-7.3.2010 Helsingin Messukeskuksessa.
Lisätiedot ja lisäkuvat: Pasi Böök, Virtapiiri, puh. 0400 914 914 pasi.book(ät)engagement.fi

Luentosalin fläppitaululle piirtyy synkkää käyrää: kansalaisten paino nousee, hapenottokyky laskee, lihakset ovat olemattomat ja liikkuvuuskin mitä sattuu. Vyötäröllä höllyy 8,5 liikakiloa.

Matti Heikkilä tietää, mistä puhuu. Perusteluina on tiukkaa dataa 160 000 kuntotestistä. ”Tulokset ovat linjassa alan tutkimusten kanssa. Testattujen kunto on heikentynyt 10-15 viime vuoden aikana. Vuosi 2008 oli ensimmäinen vuosi, jolloin heikkeneminen pysähtyi.”

Aikuisista suomalaisista reilu 60 prosenttia liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Suosikkilajeja ovat kävely, pyöräily ja hiihto.

”Vaikka liikumme, tekemisistämme puuttuvat laatu ja tavoitteet. Perusliikuntataidot ovat olemattomat. Meillä on esimerkiksi yli miljoona sauvakävelijää, heistä 800 000 ulkoiluttaa sauvojaan. Sauvakävelytekniikka on totaalisesti kateissa.”

Ihmisillä ei ole laadukkaita tavoitteita. Kuntosalilla käydään, kun tapana on ollut niin tehdä.

Noottia saavat myös aktiiviset liikunnanharrastajat. ”Painetaan sata lasissa, täysillä tehoilla ja anaerobisella tasolla. Kuntopyörällä poljettava, hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa mittaava ergometritesti mittaa kuitenkin peruskestävyyskuntoa. Ahkera liikkuja yllättyy oletettua heikommasta testituloksesta. Peruskestävyyskunto onkin olematon.”

Moni liikkuja laiminlyö palauttavan harjoittelun. ”Levon merkitys unohtuu. Kunto ei kartu, ellei keho lepää riittävästi.”

”Mitä helpommaksi maailma on tullut, sitä huonommin me voimme. Kuntotestitulosten romahdus ja tietokoneiden yleistyminen osuvat likipitäen samaan ajankohtaan”, Heikkilä heittää.

Myös työ on muuttunut, vain harvat tekevät fyysisesti rasittavaa työtä. Yhä useammilla työpäivä kuluu tietokoneella puuhatessa. Koneen ääressä vietetään myös vapaa-aikaa.

Kiire iskee kuntoiluun

Liikkumattomuutta perustellaan kiireellä.

”Kuuntelepa työpaikan kahvipöytäkeskusteluja. Kaikilla on kiire. Työ on anastanut arjesta leijonanosan. Kuinka tehokkaita kahdeksas, yhdeksäs tai kymmenes työtunti oikeasti ovat ja kuinka tehokas olet seuraavana työpäivänä? Paljon enemmän saat tunneistasi irti myös seuraavana työpäivänä, kun käytät sen kahdeksannen tai yhdeksännen tunnin liikuntaan.”

Heikkilän mielestä puheet siitä, ettei liikuntaan liikene aikaa, ovat silkkaa puppua. Aikaa on, jos niin päättää. ”Toki tiedän, että ihmiset ovat tiukoilla, limiitillä mennään. Mutta mitä paremmin voit, sitä helpommin arkikin sujuu. Siedät enemmän. Väsynyt ei jaksa tehdä henkistä työtä.”

Yritysjohtajien kanssa paljon yhteistyötä tekevä testauspäällikkö tietää, että aikaa löytyy yritysjohtajan tiukkaan buukatusta kalenterista, miksi ei sitten tavallisen Matti Möttösenkin päivyristä, jos hän niin päättää.

Jos Heikkilä saisi päättää, hän patistaisi vähintään sohvaperunat kuntotestiin. ”Testitulosten perusteella liikunta-alan ammattilainen suunnittelee sopivan ohjelman, opastaa alkuun harjoittelussa ja opettaa lajin perusteet. Harjoittelujakson jälkeen sovitaan seurannasta ja tarkistetaan tulokset. Liikuntaohjelmaa ja tavoitteita trimmataan uusiksi tarpeen mukaan.”

Pahitteeksi testit eivät ole aktiiviharrastajillekaan. Testitulokset ja keskustelu ammattilaisen kanssa tuovat uuden näkökulman harrastukseen.

Taantumasta huolimatta Heikkilä patistaa yrityksiä pitämään huolta työntekijöidensä kunnosta ja hyvinvoinnista. Henkilöstön jaksaminen on haaste yritykselle.

”Liikunnan pitää olla osa yrityksen henkilöstöpolitiikkaa, tarvitaan henkilöstön hyvinvointistrategia. Se on yritykselle myös kilpailuetu, kun nousukausi ennemmin tai myöhemmin tulee.”

Pelkät liikuntasetelit eivät yksinään riitä työntekijöiden kunnosta huolehtimiseen. Setelit palvelevat paljon liikkuvia ja ne ovat osa jatkohoitoa, kunhan liikuntaa aloittavalle on ensin opastettu, miten liikutaan teknisesti ja rasituksellisesti oikein.

Liikunnasta on lääkkeeksi

”Liikunta on lääke, joka toimii. Se on myös halpa keino yhteiskunnalle ehkäistä suomalaisten elämäntapasairauksia”, Matti Heikkilä muistuttaa.

Liikunta ehkäisee etenkin verenkiertoelinten sekä tuki- ja liikuntaelinten sairauksia ja kakkostyypin diabetesta ja helpottaa painonhallintaa. Lievästi masentunuttakin liikunta piristää.

Heikkilää ärsyttää, ettei liikuntaa vieläkään oteta täysin vakavasti terveydenhuollon kumppanina. Hän haluaa, että alalle koulutetut ammattilaiset sertifioidaan päteviksi toimijoiksi terveydenhuollon henkilöstön rinnalle. ”Tutkimustulokset kertovat, että liikunta vaikuttaa lähes aina myönteisesti ihmisten terveyteen.”

Myös eurot puhuvat liikunnan puolesta. Sosiaali- ja terveysministeriön liikuntaselvityksen mukaan liian vähäinen liikunta aiheuttaa Suomessa 300-400 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset. Näistä yli puolet aiheutuu sairauspoissaoloista ja työn tuottavuuden heikkenemisestä. Yksi poissaolopäivä maksaa työnantajalle 300 euroa.

Aikakausikirja Duodecimin artikkelissa on laskettu liikalihavuuden maksavan yhteiskunnalle yli 260 miljoonaa euroa vuosittain. Tupakoinnin aiheuttamat kulut ovat noin 114 miljoonaa euroa.

”Liikunta on halpa lääke, mutta ei liikuntalääke auta, ellei sitä nauti oikein ja riittävästi.”

Tunniksi liikkeelle

”Kymmenminuuttisten keräily päivän mittaan sieltä täältä ei tuota toivottua tulosta. Totta kai on hyvä nousta portaat kävellen, kävellä lounastauolla tai työmatkalla, mutta eivät pikkupyrähdykset kuntoa kohota. Ne auttavat korkeintaan ylläpitämään kuntoa tai hidastavat hiipumista. Hyssyttelymeininki ei tuota tulosta.”

Heikkilän linjan mukaisesti liikuntaa on harrastettava kolme tuntia viikossa, tunti kerrallaan. Siivous, pihatyöt, kauppakassien kantaminen ja puuhastelu lasten kanssa ulkona ovat mukava lisä, mutta ne eivät korvaa kuntoilua. ”Nyt tavallisia kotitöitä kutsutaan arki- tai hyötyliikunnaksi, 15 vuotta sitten ei moisia termejä ollut edes olemassa”, hän hymähtää.

”Hikoile itsesi terveeksi, liikkuessa on tultava hiki.” Liikunnan pitää olla vähintäänkin kohtuullisen kuormittavaa, jolloin syke on 60-70 prosenttia maksimisykkeestä, ja välillä myös aerobista, jolloin syke on 70-80 prosenttia maksimisykkeestä. Joku käyttää tuntinsa muutaman kilometrin kävelylenkkiin, toinen kipaisee kymmenen kilometrin juoksulenkin.

Heikkilä tietää pehmeämmän liikuntalinjan arvostelun ärsyttävän. Kitkerä palaute on tuttua. Helpoilla ohjeilla kosiskelua hän pitää joutavana mielistelynä.

”Ei riitä, että vähän yrität ja sitten taputellaan päähän, että hyvä hyvä, kyllä se siitä. Jos kuntoa haluaa kohottaa, tarvitaan tietoa, pakottamista ja hikeä. On potkittava itsensä liikkeelle ja liikuttava oikein ja turvallisella tavalla.”

Heikkilä muistaa korostaa liikunnan positiivisia seurauksia. ”Kun fyysinen kuntosi paranee, vahvistut myös henkisesti ja jaksat paremmin niin kotona kuin töissä. Huomaat ympärilläsi positiivisia asioita. Sohva ja viinilasi työpäivän päätteeksi eivät ole enää illanvieton ykkösvaihtoehto.”

”Kuinka moni on lenkin jälkeen ollut itselleen vihainen ja sanonut perkele, kun tuli lähdettyä. Liikunta on elämässä positiivinen asia, kun se vielä tehdään oikein.”

Kuntoilun ja liikunnan harrastaminen ei ole Heikkilän teeseillä pelkkää puurtamista. Nautinnot ovat sallittuja, kunhan ensin hieman kuntoilet.

Vastuuta yksilöllä

Vastuuta omasta terveydestä ja hyvinvoinnista pitää Heikkilän mielestä vaatia myös yksilöltä itseltään. ”Ei ole oikein, jos yhteiskunnan tukemalle liikuntakurssille tullaan lomailemaan, kyllä osallistujan on vähintään yritettävä muuttaa elintapojaan.”

”Onko oikein, että yhteiskunta maksaa elämäntapasairaiden hoidon, jos nämä eivät edes yritä saada aikaan muutosta”, Heikkilä jatkaa tietäen varsin hyvin, ettei moista kysymystä saa oikeastaan esittää. Taantuman aikana tätäkin pitää kuitenkin pohtia.

Hallituksen joulukuisen liikuntalinjauksen mukaan tavoitteena on muun muassa lisätä työikäisten omavastuuta liikunnasta. ”Ajatus on hyvä, mutta miten lisäät omavastuuta, jos osaamista ei ole. Nyt on hyvä hetki pohtia, miten liikunta-alan ammattilaisten uskottavuutta elintapasairauksien ehkäisyssä vahvistetaan. Lääkärit ottavat liikunnan vaihtoehtona jatkohoidossa jo hyvin huomioon.”

”Osaaminen höylää kynnystä ottaa itse vastuuta. Kun menet kuntosalille kunnon ohjelman kanssa, sinulla on hyvä fiilis, osaat tehdä liikkeet oikein ja haluat mennä sinne uudestaan.” Väärä lajivalinta ja osaamattomuus eivät kannusta liikkeelle useasti päinvastoin.

Palaute kannustaa

Parin vuosikymmenen aikana Matti Heikkilä on ollut mukana useamman tuhannen ihmisen elämäntapamuutoksessa. Palaute on ollut erittäin kannustavaa. Heikkilä ja kollegat tietävät olevansa oikealla linjalla.

”Kyllä siinä sekä asiakkaan että asiantuntijan leuka väpättää, kun lyödään kättä päälle onnistuneen projektin päättyessä. Ihmisten kohtaaminen on kova juttu.”

Testauspäällikkö heittää ylleen hiihtovaatteet ja nappaa kainaloon sukset. Vuodessa kertyy 500-800 kilometriä.

”Yritän elää kuten opetan. Tämän vuoden liikuntatavoite oli tammikuussa hiihdetty König Ludvig Skilang Lauf -hiihto Saksassa. Sata kilometriä ja kymmenisen tuntia kahdessa päivässä. Hiihdän omaan tahtiin, näyttöjä ei enää tarvitse antaa”, Matti Heikkilä pohtii hymyillen ja sujahtaa ladulle Vierumäen männikköön.

Kuka?

Nimi: Matti Heikkilä

Tehtävä: Suomen Urheiluopiston lääkäriaseman testauspäällikkö. Työskennellyt Vierumäellä vuodesta 1983.

Liikunta on työsi ja harrastat sitä myös vapaa-ajalla. Millä muulla tavalla rentoudut?

”Hyppään kesällä moottoripyörän selkään ja ajelen kotimaan pikkuteillä. Suomen kesä ja tuoksut, ne ovat hieno juttu. Moottoripyöräily on upea tapa nollata ajatukset ja saada uutta voimaa.”

Alkuperäinen artikkeli on luettavissa:

http://www.taloustaito.fi/fi-FI/uusinlehti/asiantuntijaheikkila/