Suunnitelmallisella toiminnalla ja ryhmän tuella positiivisia tuloksia.
Tutkimus osoitti, että oma terveyden edistämissuunnitelma ja mitattu terveydentila yhdistettynä ryhmämuotoiseen muutostukeen ja terveysteknologian käyttöön edisti henkilökohtaisten terveystavoitteiden saavuttamista. Onnistuminen yhdellä osa-alueella edisti myös muuta hyvinvointia.
Työterveyslaitoksen ja VTT:n yhteisessä tutkimushankkeessa on kehitetty uusia tapoja tukea terveyttä ja työkykyä työpaikan ja työterveyshuollon tuella. Tulokset osoittivat useita myönteisiä muutoksia osallistujien terveydessä: esimerkiksi yleiskunnon nousu, stressin väheneminen ja paremmat yöunet. Lisäksi esimerkiksi riski sairastua esimerkiksi kakkostyypin diabetekseen väheni.
Työterveyslaitoksen ja VTT:n yhteisessä Nuadu-projektissa keskityttiin työuransa keskivaiheilla oleviin työntekijöihin, jotka halusivat tehdä elintapoihinsa hyvinvointia lisääviä ja sairastumisen vaaraa vähentäviä muutoksia. Kohdejoukkona oli Espoon kaupungin noin 10900 työntekijää, joista 80 % oli naisia.
Osana tutkimushanketta suoritetut kyselyt, terveystarkastukset ja fysiologiset mittaukset sekä niistä annettu palaute auttoivat osallistujia löytämään omat kehitystavoitteensa. Yksilökohtaisen, terveyttä edistävän suunnitelman toteuttamista motivoivat osallistujien ryhmätapaamiset.
Tutkimus osoitti, että oma terveyden edistämissuunnitelma ja mitattu terveydentila yhdistettynä ryhmämuotoiseen muutostukeen ja terveysteknologian käyttöön edisti henkilökohtaisten terveystavoitteiden saavuttamista. Onnistuminen yhdellä osa-alueella edisti myös muuta hyvinvointia.
Interventiotutkimukseen osallistuneiden oma muutoshalukkuus oli lähtökohtana henkilökohtaisen terveyssuunnitelman laatimisessa. Aloituskyselyssä esiin tulleita elämäntapojen muutostarpeita liittyi mm. stressiin, liian vähään liikuntaan, liikaan alkoholin käyttöön, tupakointiin ja ylipainoisuuteen. Ryhmätapaamisiin osallistuminen vaikutti merkittävästi terveysajattelun ja -käyttäytymisen kehittymiseen ja muutokseen. Tapaamiset lisäsivät kiinnostusta oman terveyden hoitamiseen ja tukivat muutoksen saavuttamista.
Tutkimusaikana osallistujien kunto nousi merkittävästi ja riski sairastua mm. kakkostyypin diabetekseen väheni erityisesti alkutilanteessa terveydeltään heikoimpien keskuudessa. Kiireen ja stressin tuntemukset vähenivät, ja yöunen laatu parani. Merkittäviä tuloksia ei saatu aikaan painonpudotuksessa, ja tupakointi jopa lisääntyi tutkimusaikana.
Työuran keskivaiheessa luodaan edellytykset pitkälle ja terveelle työuralle sekä toimintakykyisille eläkevuosille. Terveyden edistämisen näkökulmasta terveys syntyy, vahvistuu ja heikentyy ihmisen arjen olosuhteiden, vuorovaikutuksen, elintapojen ja valintojen tuloksena. Interventio oli osallistujille alku muutokselle; elämäntapojen vähittäiset muutokset saattavat olla pysyvämpiä kuin rajut elämäntaparemontit. Oma arvio elämäntapojen muuttumisesta ja terveyden paranemisesta saattaakin olla merkittävä tekijä pysyvän tuloksen saavuttamiseksi.
Terveysteknologia toistaiseksi tulevaisuuden lupaus
Terveysteknologian vaikuttavuudesta kertoo se, miten tutkimukseen liittyneet fysiologiset mittaukset ja niistä osallistujille annettu palaute motivoivat ihmisiä muutokseen. Selkeät mittaustulokset auttoivat oman kehityskohteen valinnassa ja mahdollistivat myös kehityksen seurannan.
Osalle tutkimusryhmästä tarjottiin mahdollisuus hyödyntää erilaisia matkapuhelinsovelluksia (Wellness Diary, Mobile Coach, SelfRelax) oman suunnitelman toteuttamisen tukena. Tekniikan hyödyntäminen tutkimusaikana näytti kuitenkin liittyvän enemmän omaan tekniseen kiinnostukseen ja valmiuksiin liittyvältä asialta, eikä sillä ollut vaikutusta saavutettuihin tuloksiin.
Työikäisten terveyden seuranta on vastuutettava
Nuadu-tutkimus nosti jälleen esiin jatkuvan terveyden seurannan merkityksen. Tutkimukseen osallistuneista osa arvioi oman terveydentilansa paremmaksi kuin se terveystarkastuksen ja fysiologisten mittausten perusteella oikeasti oli. Terveystarkastuksen yhteydessä löydettiin itsensä terveiksi kokeneilta osallistujilta mm. verenpainetautia.
Epäselvää tuntuu olevan, kuka vastaa työikäisten terveyden seurannasta Suomessa. Kuuluuko työterveyshuollon piiriin myös seuranta, joka ei liity suoraan työstä aiheutuneisiin tai työtä haittaaviin sairauksiin? Vai kuuluuko niiden seuranta ja hoito perusterveydenhuollolle? Rajanvetoa asiassa ei ole helppoa. Monissa vaativissa ja kuormittavissa töissä, kuten vanhustenhuollossa tai päiväkodeissa ja kouluissa, työntekijän terveydentila vaikuttaa myös muiden saamaan palveluun.
Terveyden seuranta on tällä hetkellä kunkin omalla vastuulla. Lääkärin vastaanotolle hakeudutaan yleisimmin vasta sairausepäilyn vuoksi tai sairauden jo puhjettua. Terveysteknologia mahdollistaa jo tällä hetkellä aiempaa tarkemman oman seurannan, mm. verenpainemittarin avulla. Jatkuva terveyden ammattilaisen tekemä psyykkisen ja fyysisen terveyden seuranta olisi kuitenkin tärkeää paitsi sairauksien, myös työhön, elintapoihin ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvien terveysriskien aikaiseksi toteamiseksi.
Malli myös muiden käyttöön
Nuadu-tutkimus osoitti, että monimuotoisella työterveyshuoltoon soveltuvalla terveyden edistämisen interventiolla voidaan aikaansaada positiivisia vaikutuksia ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin sekä koettuun työ- ja toimintakykyyn. Tutkimuksessa käytetty seulontaan, terveyden kartoitukseen, palautteen antoon ja muutosvaiheen tukeen perustuva toimintamalli soveltuu toteutettaviksi terveyden edistämisessä työpaikoilla ja yleisemminkin perusterveydenhuollossa.
TTL:n Tiedote 17/2010 30.4.2010, Helsinki
“Hyvä elämä” lisää työvuosia – Uudet keinot työikäisten työkyvyn ja terveyden edistämiseen
http://www.ttl.fi/fi/tiedotteet/Sivut/tiedote17_2010.aspx
