Professori laski: Sijoita euro – saat kuusi

Työhyvinvointia ajatellaan harvoin taloudellisena sijoituksena. Sellainen se kuitenkin on, jos on uskominen Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Guy Ahosta. Tällä tavalla voi saada rahansa takaisin jopa kuusinkertaisena.

Otetaanpa esimerkki: pieni Dragsfjärdin kunta 20-kertaisti työhyvinvointiin ja työterveyshuoltoon käyttämänsä rahasumman. Sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrä väheni selvästi, ja kunta säästi vuodessa yli 65 000 euroa.

– Työhyvinvointiin sijoitetun summan tuotto oli 46 prosenttia, tiivisti Ahonen, joka puhui maanantaina Tampereella pidetyssä työhyvinvointiseminaarissa.

Dragsfjärd ei ole yksittäistapaus. Tutkimusten mukaan työhyvinvointiin sijoitetuille rahoille saa keskimäärin lähes kuusinkertaisen tuoton.
”Panoksia pitäisi lisätä”

Ahosen laskelmien mukaan Suomessa menetettiin ennenaikaisten eläkkeiden takia yli 23 miljardia euroa vuonna 2008. Jos mukaan lasketaan myös sairauspoissaoloista ja työtapaturmista aiheutuvat kulut, summa kasvaa entisestään.

Työhyvinvoinnin edistämiseen käytetään kuitenkin vain pari miljardia euroa vuodessa.

– Työhyvinvointiin sijoitettavat rahat pitäisi moninkertaistaa, Ahonen sanoo.

Se lienee ainoa keino vähentää ennenaikaisten eläkkeiden, sairauspoissaolojen ja työtapaturmien aiheuttamaa laskua.

Peruspalveluministeri Paula Risikko muistuttaa, ettei työhyvinvoinnin edistämiseksi ole olemassa yhtä ainutta mallia.

– Työhyvinvointi ei parane pelkillä uimalipuilla, vaan keinot pitää räätälöidä jokaiselle työyhteisölle sopiviksi. Työhyvinvointi on yhteispeliä, eikä sitä voi kaataa ylhäältä päin, sanoo Risikko, joka on aiemmin toiminut 15 vuotta työhyvinvointikouluttajana.

Risikon mukaan työhyvinvoinnin parantamiseksi ja työurien pidentämiseksi on jo riittävästi työkaluja. Nyt työnantajien olisi aika tarttua niihin.

Professori Ahosen mukaan yksi tärkeimmistä työhyvinvointiin vaikuttavista asioista on johtaminen.

– Suomessa on iskostunut syvälle sotakulttuuri ja käskeminen, joten meillä haaste on aikamoinen.

Tämä juttu on julkaistu kokonaan Aamulehdessä 16.2.2010